Dear Moby Dick

Kuten Michael avautui, olemme saaneet paljon palautetta ja jopa ylistävää ihmetystä. Kuinka voi olla syvää kokemusta entisillä nuorilla miehillä. Michael on täysin oikeassa, tuo vihreä Green Mile, Morris Marina viitoitti elämämme uuden suunnan. Siihen asti lapsuuteeni oli lähinnä kulunut ihmetellen mistä lumihiutaleet tippuvat ja mihin ne katoavat osuessaan avoimeen suuhuni? Vapaa-aika ei sopinut lorvailuun, lorviminen opetti laiskuuteen. Tämä pelko oli käsin kosketeltavissa, siinä varmaan yksi syy miksi emeritus mekaanikko Remote Stone salli tämän pelastavan hankkeemme.

Tuo projektimme opetti meille hyvin monia asioita. tutkijoille joitakin listatakseni.

Ihminen sekin on, joka tämän on tehnyt.

Tuon vaihteen rusahtaminen oli todellinen ongelma, välikaasulla oli todella hankala saada oikaistua ylimennyttä sivuluisua auton ollessa holtittomassa luisussa kohden Airyn kesämökin kuistia.

Meillä kellään ei ollut mitään käsitystä mistä kohden autoa kyseinen vaihdelaatikko tai kytkin voisi löytyä. Epäilen, että edelleen serkullani Johnnylla ei ole asiasta paljoa tietoa. Hänen oppimisprosessinsa keskittyi tuossa vaiheessa konserni johtamiseen sekä asiakas rajapintaan.

Kaikki kuitenkin selviää, kun tyhjää kasan työkaluja juoksuojan pohjalle ja avaa kaikki ruuvit mitkä auki saa. Tällä samalla asenteella työelämässä olen saattanut itseni moneen ahtaaseen paikkaan, mutta kaikista raoista on vielä ulos tultu. Ihmisiä ne muutkin tekijät ovat!

Britteillä on hankala, mutta kestävä tekniikka.

Jossain vaiheessa kun automme kytkimen osat oli saatu kerättyä takaisin autoon, sieltä pimeästä ja loskan täyttämästä juoksuojasta, iski autoomme aivoverenvuoto. Siinä koneessa ei saanut nestettä pysymään millään sisässä. Siinä ei auttanut vaikka visakoivusta vuolimme korkin jäähdyttäjään ja nuijimme sen kirveellä sisään. Mutta koska kone vielä kehräsi, niin nappilautaan ja uutta rotvallia puskemaan.
Ei siis ole mitään syytä korjata sellaista mikä ei ole oikeasti rikki.

Läheltä menneitä ei lasketa.

Morriksella koetut sydämen irtautumiset rintakehästä läheltäpiti-tilanteiden jälkeen, ovat varmasti pelastaneet minut perheineni useista liikenne kuolemista Intian liikenteessä. Se hetki kun autosi holtittoman sivuluisun päätteeksi on pysähtynyt 5cm päähän tippumasta hiekkamontun pohjalle. Siinä hetkessä kun kapuat autosta ulos täysin pokeri ilmeellä, huikaten kavereille, että eikös mennyt hienosti justiin oikeaan paikaan? Siinä opit jäädyttämään kauhun sinne navan seudulle.
Voi kun rouvakin tietäisi kuinka monta kertaa kuljettaja autossamme Intiassa on ollut kauhuissaan tilanteesta, vaikka ulkokuori onkin viestinyt romanttista kesäpäivää alajoella.

Markkinointi lähtee sloganista.

En olisi tuolloin finniposkena uskonut, että autostamme luopuminen tulisi olemaan työelämäni yksi tärkeimmistä opeista. Vaikka kytkin pelasi, mutta nestehukka automme konehuoneessa laittoi meidät epäilemään loppua yhteiselle matkallemme. Pörssikaupassakin ajoitus on a ja o voiton maksimoinnin kannalta, olisiko nyt se oikea hetki automme realisoinnille?
Onneksemme Johnny oli Sir Acorn Stonen kisällinä, konserni johdon koulutuksessa. Johnny valitsikin autollemme sen oikean markkinapaikan ja me laadimme lehti-ilmoituksen

”Ei mikään ruusu, mutta kukkiihan se perunakin, myydään Morris Marina”
Vetävä ilmoitus herättää aina, saimmekin heti vastatarjouksen. Veljet Ilmajoelta olisivat vaihtaneet Morriksemme kahteen Datsun 100A:n. Jostain syystä emme hyväksyneet tätä tarjousta vaan automme päätyi Lapuan VPK:n raiskaamaksi heidän pelastusnäytökseensä. Sitä ennen oli edeltänyt auton kauppa Härmäläiselle veljelle, joka sukelsi autolla Alajoella juoksuojaan. Liekö automme kokenut tarvetta kytkinremonttiin?

Marcus Stone