perjantai 10. lokakuuta 2014

Bad Day 1

Mainitsin ensimmäisessä blogissani, että kohdalleni on sattunut yhtä sun toista kommellusta matkustelun saralla. Aloitan tässä kirjoittamaan surkeiden sattumuksien sarjaa, joiden toivon piristävän päiväänne syksyn pimeyden keskellä.

Vuosia sitten, ennen internetin kulta-aikaa, kun asuimme rouva Barnin kanssa Englannissa, olin matkustamassa Suomeen. Minulla oli aikomus viettää Suomessa neljä päivää, joista kaksi ensimmäistä olisi vapaapäiviä. Lentoreitti oli mallia pomppu Birmingham-Bryssel-Helsinki-Vaasa. Kun tepastelin Birminghamin lentokentälle, huomasin näytöltä että Brysselin lento tulisi lähtemään puoli tuntia myöhässä. En vielä silloin tiennyt, että kun ei ole tiedossa myöhästymisen kestoa, sen kerrotaan olevan puoli tuntia. Kun se täyttyy, sitä lisätään uudella puolen tunnin yksiköllä. Lähtöselvityksessä tiedustelin miltä tilanne vaikutti, mutta herra selvittäjä ei ollut ollenkaan huolissaan koska minulla oli kokonaista neljä tuntia vaihtoaikaa. Menin siis portille odottamaan. Viivästystä lisättiin puoli tuntia ja taas puoli tuntia jne. Kunnes lopulta oltiin se neljä tuntia myöhässä. Siinä vaiheessa pääsimme koneeseen. Kapteeni pahoitteli viivästystä ja vakuutti että myötätuulen ansiosta saisimme lennolla kirittyä aikaa kiinni.


Kun saavuimme Brysseliin, oli Helsingin koneen lähtöön 20 minuuttia aikaa. Tuosta hetkestä alkoi virallisesti lentokenttäjuoksijan urani, jota olen myöhemminkin harjoittanut yhtä huonolla menestyksellä. Saapuessani portille, oli se juuri laitettu kiinni ja konetta työnnettiin platalle. Olinpa näkevinäni kapteenin virnuilevan minulle ohjaamosta, saattoi olla kyllä mielikuvitustakin. No siitä sitten transfer deskille jonottamaan. Päästessäni virkailijan puheille, hän ihmetteli koska Helsingin lentoja ei näkynyt ruudulla samana eikä seuraavana päivänä. Muutaman puhelun soitettuaan, hän saattoi kertoa minulle, että Suomessa oli alkanut lennonjohtajien lakko.

Jaahas, mutta Suomeen piti silti päästä. Noh, tässä mitään, ajattelin ja otin lennon Tukholmaan, joka kuitenkin järjestyi vasta seuraavaksi aamuksi näidenkin lentojen ollessa täynnä. Lentokenttähotelliin yöksi ja seuraavana aamuna pirteänä kentälle ja pian oltiinkin jo Tukholmassa.

Arlandassa menin kaukaa viisaasti matkatoimistosta kysymään mistä satamasta ja koska lähtisi seuraava Suomen lautta. Meneehän niitä he kertoivat, mutta kenties olet kuullut Suomessa olevasta lennonjohdon lakosta ja tämän takia kaikki laivat ovat täynnä. Ei ainuttakaan paikkaa. Tässä kohtaa otin aikalisän itseni kanssa ja menin ulos seisomaan vesisateeseen. Ajattelin että voisin kurjuuden maksimoimiseksi laittaa vielä kengätkin vääriin jalkoihin.

Hetken siinä aprikoituani päätin käyttää liikemaailmasta tuttua ”out of the box” ajattelua. Tässä tapauksessa Tukholman ollessa box ajattelin lentää mihin tahansa sieltä vaan pääsisin. Kun huomasin että samana iltana oli lähdössä lento Uumajaan alkoi matkani seuraava vaihe hahmottua jo edessäni. Ei muutakuin sinne. Illalla olin perillä Uumajassa ja menin hotelliin yöksi. Aamulla Uumajan satamaan jossa selvisi että iltapäivällä oli lähdössä laiva Uumajasta Vaasaan ja sinne löytyi kansipaikka.

Määränpäähäni selvisin liki kolmen vuorokauden matkustusajalla. Siinä jäi sitten ruhtinaallisesti aikaa hoitaa neljän päivän hommat yhdessä päivässä. Kyllä minä niin mieleni pahoitin.

kunnioittavasti

Michael Barn

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti