Junior Stapler

Palloa kiertäessä on tullut vastaan hyvin monia eri ammatin edustajia. Olen saanut etuoikeuden tutustua lähes kaikkiin yhteiskunnanluokkiin Kerjäläisestä – Maailman parantajan kautta – Joidenkin pienten maiden johtajiin. Sen olen oppinut, että olipa ihmisen taustat ja asema mikä tahansa siteeraten sukumme teollisuusneuovosta Sir. John Leatheriä, ”kaikki ne ovat samaa paskaa!”

Ammateista puheenollen etelä-pohjanmaan ammattioppilaitoksessa ollaan mielestäni hieman rajoittuneita uravalintojen suhteen kirves- tai sähkömies, pyh sanon minä, laittakaa mielikuvitus valloilleen.      

Intiasta löytyy joukko miehiä, jotka kirjoittavat verokorttiinsa ammatiksi kuorma-auton vasensuuntamerkki, eli vilkku. On täysin turhaa asentaa kuorma-autoon suuntavaloja, koska saman asian tekee Mr. Raj ja onhan hänestä seuraa kuljettajalle pitkillä matkoilla. Siellä Rajin käsi huitoo vimmatusti avoimesta ikkunasta käännyttäessä vasemmalle.   

PK-Yrityspuolella onkin sitä innovatiivisuutta vaikka kuinka. On sateenvarjon tai sandaalin korjaajia, jos taas hampaat suussa kaipaavat korjausta löytyy apu eräältä Delhin sivukadulta. Siellä on Mr. Kumar myynyt valmiita tekohammasproteeseja jo useita vuosia. Hänellä on pöydällään siinä kadunvarressa keko proteeseja, mistä voit sovittaa suuhusi sopivat.

Tänne Persianlahdelle tulee päivittäin uusia siirtotyöläisiä vuolemaan rahaa perheelleen. Projektimme toimistolla Saudeissa on vastaan tullut kaksi ehkä turhauttavinta ammattiryhmää mitä olen koskaan tavannut, vai miltä kuulostaa pakistanilaisen kaverin ammatti Junior stapler, eli junior tason nitoja? Kyllä ihan oikein ymmärsit, ammatti on papereiden nitoja!

Hän on tullut siirtotyöläiseksi Saudi Arabiaan, tienaamaan rahaa perheelleen Pakistaniin. Hänellä on kyllä oma työpöytä toimiston yhdessä nurkassa, pöytä ei ole ihan normaali toimiston työpöytä, siinä ei ole tietokonetta. Pöydällä on siististi rivissä yksi nitoja ja paperin reitin. Hän istuu siinä pöytänsä ääressä katsellen youtube videoita kännykästään. Aina välissä joku tuo pöydälle nipun papereita, jotka hän sitten rei’ittää ja nitoo yhteen. Siinä hän istuu ja elättää perhettään Pakistanissa, saahan hän tästäkin työstä jonkun satasen palkkaa, saman verran kuin peruskoulun opettaja kotimaassaan. Hänellä toki ei ole kouluja käytynä pyhäkoulua enempää. Tulevaisuudessa siintää uralla eteneminen Senior Stapleriksi, olen nähnyt, että heillä onkin jo sähköinen nitoja pöydällään.

Toinen hyvin pitkästyttävä ammatti olisi Fax Operator. Näitä Fax koneen käyttäjiä on asiakkaamme toimistolla kaksin kappalein. Siellä he istuvat omassa toimistossaan, vieressään kaksi fax-laitetta.
Tuo työ on varmaan joskus ollut kiireistäkin, mutta tänä päivänä kun kaikki tieto liikkuu cyber avaruudessa tulee heille kuulemma maximissaan kaksi / kolme faksia päivässä. Mitäs sillä vaikka paperi ei faxissa liiku, kunhan palkka vain juoksee.
Sinne toimistoonsa nämä operaattorit tulevat aamulla 8:30, iltapäivällä 14:30 lähdetään kotia ulkoiluttamaan vaimoja. Toimistolle palataan takaisin 17:30 vartioimaan fax-laitteita. Valot sammutetaan toimistolla 21:00.

Tuo työaika on muuten maailman idioottimaisin aikataulu, mitä toimistotyössä voi pitää. Tuolla konstilla saa tuhrattua ihan kokopäivän töihinsä, mutta kun vaimot eivät voi poistua kotoa ilman miestään, täytyy heitä käydä ulkoiluttamassa. 

Marcus Stone